Kärnän uimamaisterit

Otsikko viittaa yhtälöön: korkea vesi, kova virta & turha holoventaminen. Nämä kun yhdistyy, on hyvä olla varavaatteet mukana. Tänään oli taas näitä reissuja: hyvin lähtee, aallon pohjalta allon harjalle.
Tolohakkeiden iskuryhmään kuului tänä aamuna minä, Läse, Tuho, Vartiainen ja lohi-Hotti.
Homma alkoi meikäläisen kohdalla niinkin loistavasti, että kerkesin heittää ehkä viisi heittoa, jonka jälkeen kaaduin sillan niskalla koskeen suoraan selälleen. Voin valaista, että vesi ei ole kovinkaan lämmintä.
Kyllä muuten v*tutti ja ei muuta kun heti kärkeen tekemään tulia ja vaatteita kuivattelemaan. Meinasin jo murtua ja lähteä nykimään, mutta onneksi tutkin vaatetilannetta ja sain kasattua suht kuivat vehkeet itselleni.

Uimareissun jälkeen tutkailin tilannetta ja tulin siihen tulokseen, että vettä on koskessa melkoisen topakasti. Virittelin uppokutosen pintasiimojen tilalle ja painotin vielä peruketta lyjyllä. Peliliike toimi ja suvannon päästä tärähti pulska 46cm taimen.

Kalan jälkeen käytiin Timon kanssa tutkimassa yläkertaa, mutta sieltä ei mitään varmaan tapahtumaa saatu. Sivu-uoman ylityksen yhteydessä oli sitten Timon vuoro uida ja taas saatiin todiste miksi en pidä lompakoita yms. tärkeitä kamppeita puron varressa mukana. 

Pelipaikkoo

Tappilihan paistosession jälkeen suuntasin vanhan voimalaitoksen alapuolelle, järven suulle. Ronkin siellä larvoilla virtaa harjusten toivossa, mutta ei nykinyt. Vaihdoin uppovehkeet ja muutaman lirutuksen jälkeen tärähti. Varsin mallikkaan väännön jälkeen 40cm läski, rasvaevällinen taimen kävi haavissa kuvauttamassa itsensä. jesjes.. Loppuliu'usta sain vielä kaksi tärppiä, mutta kiinnitys jäi ontumaan. 

Kalalupa alkoi olla loppupuolella ja lähdin laavulle päin, kun spottasin Harri "Lohi" Hotin sillan toisella puolella jotain säätämässä. Kalaahan se siellä mittaili ja ensimmäinen mittataimen oli tosiasia. Kyllä oli naama messingillään. Lopuksi vielä yksi sankareista kompuroi kosken kivikossa mahalleen, toivottavasti kännykkä pelaa vielä. Ei oo pojat päissään vaan on liukkaat kengät.

Vaikeat sunnuntait

Sunnuntait ovat korttikoskilla aina hankalia. Kalamiehet paiskovat perjantai-lauantai välit lätkää, lippaa ja perhoa koskeen naamat punaisena. Kahlaus-spesialistit rynnivät virtoja ristiin rastiin niin, että mura ja pikkukivet lentää. Tämä vaikuttaa vedeneläviin usein sillä tavalla, että syömähalut ovat täysin nollassa.

Eikä tämäkään sunnuntai poikennut normaalista. Luvan alkumetreillä Timo koukutti 45cm taimenen niskalta streamerilla, jonka jälkeen parhaimmilla pelipaikoilla ei luvan aikaan ollut mitään sutinaa.

Kalastelin parisen tuntia erilaisilla pikkukalajäljitelmillä ja liitseillä saamatta minkään mallisia tapahtumia. Ahventa nousi koskeen pieninä parvina koko ajan, mutta isommat perhot ei pelanneet. Oli aika käyttää koodeja ja rakentaa vaikeiden tilanteitten nymfilitka. Peliliike toimi ja niskan murtumakohdasta läsähti kala joka oli 42cm pitkä. Selvästi tankanneen näköinen pilkkukylki.

Tämän tilanteen jälkeen kalakontaktit jäivät "läheltäpiti" ja "tärppi" osastoon, eikä niistä sitten sen enempää. Virppamiehetkin ovat heränneet, joka näkyi kuvassa siten, että joka toisen kiven kyljessä pilkotti mepsi tai vastaava. Niin, ja paikka oli tuttu ja turvallinen Kymö.

.

Lampadan avaus

Lampaanjoki kauden avaus. Paaskoskella käytiin heittämässä muutama heitto ja paistamassa makkaraa. Vesi melkoisen korkealla mutta suhteellisen kirkasta. Jonkun verran särkeä ja muuta pikkukalaa noussut jokeen.

Lampaanjoen sivuilta facebookissa voi käydä katsomassa kalasaaliit ynnämuut jutut joita päivittelee ahkerimmat joella kävijät. https://www.facebook.com/pages/Lampaanjoki/160061510723462

Kauden avaus, Kymönkoski, Kirjolohen kalastajan paratiisi.

Kylläpä vaan, vihdoin ja viimen sain perhokauden avaattua ja avausreissu tuli tehtyä viitasaaren kymönkoskelle, tuolle lähestulkoon pommin varmalle taimen paikalle, ainakin tähän vuoden aikaan. Homma muuttui jo erikoiseksi reissua suunnitellessa koska en saanut ketään mukaan. (?) Yleensä nyt joku joutilas löytyy mutta ei tänään.

Oudolta tuntui välimatka kymölle, ei voinut kerrata kenenkään kanssa viime kerran saaliita ja höyrytä niitä perusjuttuja joita aina höyrytään. Siiis sillon kun ollaan porukalla kalassa. Sen verran tulee väkisellä aina suutaan auvottua kun miettii että millähän ilmeellä sitä saisi kellantien varresta tontin. On se hienoo seutua.

Kylmä ja kolkko näkymä avautui kymön niskalla, tuuli suoraan selältä päin ja 4 astetta lämmintä, pisti lisäämään yhden vaatekerran lisää. Kasailin kolmet setit valmiuteen joilla olisi tarkoitus kalastaa pinnalta, pinnan alta ja pojasta. Jo kolmannen kerran peräkkäin tradition omaisesti sidon streameri settiin käriperhoksi mustan streamerin. Samanlaisen jolla jo kahden edellisen kauden avajais kala on tullut. Ei muuta kun kosken niskaa käymään järjestelmällisesti läpi ja sieltähän se keskimmäisen niskakiven huopeesta tärähti, mustaan streameriin. Nopea väsytys ja kauden ensimmäinen taimen on haavissa. Parit kuvat ja laiha 44cm taimen jatkamaan matkaansa. jes!

Löysät oli poissa ja nopean tankkauksen jälkeen jatkoin edellisen tapahtuman jalansijoilta. Puolisen metriä ylempää tärähti taas ja nyt vapa taipui huomattavasti karummin. Toiveet paremmasta taimenesta murskaantui kalan käydessä pinnassa. KIRJOLOHI? wad wittua. Kala haaviin ja rannalle ihmettelmään. Eihän kymöllä pitäisi korjolohia olla, vai pitäisikö? Katselin epäilevänä kalankasvattamoa päin ja mietin että liekköhän sieltä karannut vai mitenkä että. Perkasin kalan ja lähettelin multimediaa huvittuneena eteenpäin kymön "taimenesta".

Sattumaahan sen pitää olla, joku laitoskarkuri tai jotain. Näin päätin yhden miehen tuomioistuimessa ja siirryin toiselle puolelle niskaa. Perus kompuroinnin jälkeen suunnistin suoraan pelipaikalle ison niskakiven luo ja aloin pilkkimään. Taas tärähti ja tuntui kaikenlisäksi vielä ihan kohtuu kalalta. Kala kampesi akanvirran kautta vierelleni ja kirjohan se siellä taas potki. Huh huijjaa, pikku väännöt ja kala pussiin. Alkoi tuntua vähän oudolta, taimenta tulin tänne kalastaan pitkän matkan päästä ja kirjoja puskee kiinni, lähempääkin niitä löytyisi.

Kohta puhelin pirisee ja Korpilohen isäntä siellä käskee rauhottumaan kun hän on jo monta kertaa ajanut sillan yli ja aina on vapa mutkalla. Kerron hänelle kirjolohitilanteen ja hän osaa valaista asiaa. Alapuoleiseen järveen on keväällä istutettu kirjolohia joittenkin iloksi, asia on selvä. Näitä kirbeleitä tulee varmaan muillekkin eteen tämän kesän aikana. HujasenJuhakin soittelee ja kun kerron kirjohavainnoista niin hän virittelee jo nauruansa-kaikki jotka häntä vähänkään tuntee tietää varmasti miten. Onnistuin vielä saamaan kirjo-episodin jälkeen yhden 44 taimenen haaviin sillan alapuolelta ja karkuuttamaan kaksi. Kaikki kalatapahtumat tulivat mustaan streameriin, yhtään pintakäyntiä ei näkynyt mikä johtui varmasti kylmästä säästä.

Tämmönen kauden alotus tälläkertaa. Sähellystähän se oli ja kaiken lisäksi uudet kahluuhousut vuotaa munista ja toisesta kengästä lähti yksi nauhanpidike irti. Ei voi muuta sanoa kun hommat hanskassa, hanskat ranskassa.